Kyllä kyy-kyy-kyykyssä löytyy!

1. Syväkyykky 1x9x40kg, 1x6x50kg, 1x3x60kg, 1x6x50kg, 1x9x40kg
2. Etukyykky 4x6x45kg
3. Etureisikone 4x6x65kg
4. Takareisikone 1x9x20kg, 1x6x25kg, 1x3x30kg, 1x6x25kg, 1x9x20kg
5. Pohkeet istuen 5x6x95kg

Olin hirveän ovela ja jätin tiistaina kokonaan salin väliin, niin ei pääse huono treeni yllättämään. Hahaa!
Eli oikeasti ei vain ollut aikaa ajotunnin, työvuoron ja isäpapan synttärikahvittelujen vuoksi.

Kyykkäilyt sujui odotettua paremmin, oli ihan virkistävää. Painojakin tuli puolivahingossa lisää, kun läksin ensin väärillä painoilla syväkyykkäilemään. Ne menikin sen verran nohevasti, että jatkoin samaa rataa. Jopa arkkiviholliseni takareisikone tuntui jostain syystä helpommalta kuin aiemmin, ja siihen lykkäänkin seuraavaksi lisää painoa, jee!

Otin kokeiluun myös uuden tehonlisääjän. Se aiheutti tänä aamuna hassun reaktion, kun sitä ohjeen mukaan tyhjään vatsaan otin. Ihan muutamassa minuutissa rupesi ensin kuumottamaan nenänpieltä, sitten ylähuulta ja suun ympäristöä, ja siitä kuumotus levisi poskiin, korviin ja niskaan. Peiliin kun vilkaisin, niin naama punoitti aika mehukkaasti, samoin käsivarret. Ensin luulin allergista reaktiota, mutta googlettelun ja erään keskustelupalstan avulla selvisi, että se on ihan normaalia osassa tehonlisääjiä, ja viitisen minuutin päästä se sitten helpottikin. Otin kuviakin todisteeksi tuosta punoituksesta, mutta en raaski tänne niitä laittaa, kun menetätte yöunenne, raukat.
En tiedä, johtuiko tehonlisääjästä vai mistä, mutta olo on ollut todella energinen ja hyvä koko päivän. Ajotuntikin meni vallan mainiosti, hyvä minä!

Tämä oli tällainen keskiviikkoinen itsetunnonkohotuspostaus.

Se penkkaa, se kasvaa, se vahvistuu, ja sitten kun koittaa ...ööö...maanantai

1. Penkki 1x9x27,5kg, 1x6x32,5kg, 1x3x37,5kg, 1x3x40kg, 1x6x32,5kg, 1x9x27,5kg
2. Käsipainopenkki 3x6x12kg
3. Viparit sivulle 4x7x6kg
4. Viparit eteen 4x7x8kg
5. Kapea penkki 3x6x30kg
6. Dipit 19+20+20+22

Tuntui aluksi siltä, ettei kuleksi yhtään, vaikka viikonloppu meni taas syödessä ja levätessä. Päätin kokeilla kostoksi ylimääräistä ykköstä neljälläkympillä, ja niitä nousikin kolme! Kuukausi sitten se oli se ykkösenkkani. Yllättävän helposti vieläpä nousi.
Dippejäkin tuli lisää viime kertaan verrattuna, ja muutkin liikkeet tuntui jo siltä, että ensi kerralla lisää painoa vain.
Ensi työvuorolista näyttää mahtavalta, vain yksi iltavuoro ja kaikki muut aamua. Huippua, pääsee ihmisten aikaan salille!

Loppukevennykseksi hassunhauska internet-meemi, olkaa hyvä:

Maveperjantai autocorrectin armoilla

Kirjoitan tätä postaustasi puhelimella, ja aion jättää korjaamatta autocorrectin ehdottamista sanat. Ihan vain huvin vuoksi. Katsotaan, kuinka hölmön ja vaikealukuisen tekstin saan aikaiseksi. Koska perjantai ja vapaa viikonloppu!

1. Mave 1x9x50kg, 1x6x70kg, 1x3x80kg, 1x3x80kg, 1x6x60kg, 1x9x50kg
2. Selän rullaus lisäpainolla 3x12x10kg
3. Alatalja 3x8x45,5kg
4. Yläraja 3x8x36kg
5. Hauiskääntö taljassa 6x6x32kg
6. Hauiskääntö narulla taljassa 4x6x36kg

Oikeastihan mulla kuuluisi tuohon mavesarjaan keskelle yksi ykkönen, ja yritinkin taas sitä samaa 95kg:a, mitä viimeksi. Ei noussut, ei vaikka kuinka yritin. Pisti ärsyttämään niin paljon, että jätin koko ykkösen tekemättä sitten.
Ylä- ja alatalja sentään tuntui siltä,, että ensi kerralla voisi ehkä laittaa jopa lisää painoa. Sentään.
Samulin alkoi kaurapuurolla, eli potkua olisi pitänyt edes vähän löytyä.

Tein tällä viikolla heräteostoksen ja ostin salin postimyynnistä pussin lepsuilua. Vielä en ole mitään vaikutusta huomannut, paitsi sen, että se saa plakkariin ikävän pistävänä sivumaku. Maustamatonta se on, mutta ihmeellisesti sen silti maistaa.

95kg ja epäileväinen puntti-irma. Ei noussut, ei.

Älkää vallatko mun aamusalia!

1. Syväkyykky 1x9x30kg, 1x6x40kg, 1x3x50kg, 1x6x40kg, 1x9x30kg
2. Etukyykky 4x6x40kg
3. Etureisikone 4x6x60kg
4. Takareisikone 1x9x20kg, 1x6x25kg, 1x3x30kg, 1x6x25kg, 1x9x20kg
5. Pohkeet istuen 5x6x95kg

Argh, miten raivostuttavaa! Kello oli jotakuinkin 6.25, kun tulin salille, ja siellä oli taas ainakin giljardi muutakin treenaamassa. Kyykkypaikkakin oli varattuna, ja meinasi itku päästä. Olin silti reipas ja venyttelin sen aikaa, että paikka vapautui.

Perus jalkapäivä, arvosana semipaska seiska miinus.

Ja jos olette koskaan miettineet, miltä näyttää kolmen yön aikana yhteensä 7 tuntia nukkunut takareisiä treenaava tyyppi, niin se näyttää tältä:

Tiistaiketutus

1. Penkki 1x9x27,5kg, 1x6x32,5kg, 1x3x37,5kg, 1x1x40kg, 1x6x32,5kg, 1x9x27,5kg
2. Käsipainopenkki 3x6x12kg
3. Viparit sivulle 4x7x5kg
4. Viparit eteen 4x7x6kg
5. Kapea penkki 3x6x30kg
6. Dipit jalat penkillä istuen 20+21+19+15

Pitäisiköhän sitä jättää saleilut aina tiistaisin väliin, kun tässä on nyt ihan selkeä kaava, että tiistaisin ei vaan kuleksi. Penkki tuntui ihan kauhean raskaalta, ja tein kiusallani vielä yhden ylimääräisen ykkösenkin sinne väliin. Yritin kyllä kahta toistoa, mutta niin vain joutui treenaaja nöyrtymään ja rullailemaan tangon vatsan päältä pois. Ei noussut, ei. Dippimaksimeihin sentään tuli lisää toistoja viime kerrasta, ja polttelikin kyllä sen edestä.
Syy tämänkertaiseen tiistaiperseilyyn on kyllä ihan yksinkertaisesti se, että viimeisenä kahtena yönä olen nukkunut yhteensä ehkä nelisen tuntia, ja eilisen syömiset meni niin pieleen ettei tosikaan. Olisi vaan suosiolla pitänyt jäädä kotiin täksi päiväksi, mutta kun oli muuta menoa salin suuntaan, niin kävin sitten siinä samalla. Varmasti mitään sen suurempaa hyötyä treenistä ei ollut, mutta tulipahan kulutettua aikaa.
Ei voinut ottaa edes noloja omakuvia, koska jostain syystä satamiljoona (ainakin, ellei enemmänkin) muutakin oli päättänyt tulla treenaamaan samaan aikaan. 

Tiistai on mun maanantai.

Ihmismavea, ihmiskieliä ja ihmistyyppejä

1. Mave 1x9x50kg, 1x6x70kg, 1x3x85kg, 1x2x90kg, 1x3x80kg, 1x6x60kg
2. Selän rullaus lisäpainolla 3x12x10kg
3. Alatalja 3x8x45,5kg
4. Hauiskääntö taljassa 6x6x32kg
5. Hauiskääntö taljassa narulla 4x6x36kg

Äh! Koetin nostaa mavessa ykkösenä 95kg, mutta en saanut sitä puhtaasti ylös. Tein sitten vitutukseeni kaksi toistoa edellisellä ykkösenkalla.

Salilla oli samaan aikaan poika, jolla oli todella hauska keskittymismaneeri. Kai muutkin on panneet merkille, että lähes jokaisella on joku maneeri, yleensä ilme, joka niillä on, kun tekevät jotain rankkaa tai tarkkuutta vaativaa? No, tällä pojalla joka liikettä tehdessä tuli kieli ulos. Se oli samaan aikaan todella häiritsevää ja todella hypnoottinen. Tauoillani en voinut olla tuijottamatta sitä kieltä, joka muljahteli ulos suusta joka toistolla.
Kielestä huolimatta treeni sujui, viimeiset pari päivää olikin mennyt syödessä ja makoillessa. Vähän jäi harmittamaan se vajavainen mave-veto, mutta ensi kerralla sitten.

Viikonlopun Iltalehdessä oli hauska artikkeli "Kuntosalien 10 vihatuinta tyyppiä". Listalla olivat Haisulit, Juoruilijat, Näyttäytyjät, Ylenkatsojat, Huutajat, Sottapytyt, Somettajat, Kyttääjät, Salimarkut ja Egoilijat.
Tuo Somettajat varsinkin hymähdytti, sillä kuvaus "painojen nostelun ohessa otetaan itsestä kuvia älypuhelin kourassa ja hehkutetaan sosiaalisessa mediassa, miten kovaa sitä oikein treenataankaan."
Tunsitko sinäkin piston sydämessäsi? Ei varmaankaan kovin montaa treeniblogia löydy, jossa ei olisi yhtään noloa omakuvaa. Täältä niitä löytyy ehkä liikaakin. Tunnistan itseni listalta myös kohdasta Kyttääjät. En kai muuten olisi edellä mainitun pojan muljahtelevaa kieltä huomannutkaan.
Listan muut kohdat ovat onneksi habitukseni vastaisia, joten ehkä kehtaan vielä artikkelin jälkeenkin salille mennä.

Voisin kyllä lisätä listaan muutaman oman kohdan.

11. Levittäytyjät
Vievät yhtäaikaa sekä kyykky- että penkkipaikan ja tulevat vihaisena hätistelemään, jos koetat tehdä välissä omia sarjojasi.
12. Tunkeilijat
Änkeävät pahimmassa tapauksessa kesken sarjan viereen kyselemään. "No, miten on kulkenut?" "Paljon nousee penkistä?" "Ootko kauan treenannut?"
Ei näin. Ei.
13. Mukaovelat tuijottajat
Jos yrität ovelasti kytätä persettäni peilin kautta, kun kyykkään, niin pikku vinkki; minäkin näen sen saman peilin kautta, mitä takanani tapahtuu. Pervo.

Keksitäänkö vielä lisää?

What is this madness?

Joko joku on laittanut piriä aamurahkaani, tai sitten puolen tunnin päikkäreillä on ihmeitä tekevä vaikutus.
Pääsin töistä klo 17, jonka jälkeen syötyäni (yllättäen!) hieman heitin puoleksi tunniksi pitkälleen. Tästä herättyäni sain inspiraation lähteä kokeilemaan tuota sunnuntaina ostettua juoksuvyötä koirapoikien kanssa.
Vyö oli oikein hyvä, ei haitannut tuon vauhtihirmun eli nuoremman koirapojan innokkuus yhtään, kun sekä vyö että hihna joustivat. Entinen virityshän meillä oli ihan tavallinen hihna ihan tavallisessa vyössä kiinni. Siinä tuntui kyllä joka ikinen nykäisy ja veto. Vanhempikin koirapoika jaksoi reippaasti juosta koko reissun, vaikka se on yleensä sellaista perässä vedettävää mallia. Keli oli hyvä, vastaan ei tullut juuri ketään ja juoksukin rullasi oikein kivasti pitkähköstä tauosta huolimatta. Yritän kyllä olla itseäni fiksumpi ja venytellä nyt illalla, ettei vedä ihan tuhottoman jumiin. Edelleen ihmettelen tätä energian määrää, olen kuitenkin heräänyt aamulla viideltä. Viideltä!

Punapukuinen lenkkeilijä ja myötähäpeäkoira

Olin tänään mainoksen orja ja ostin Fastin uutta proteiinivanukasjauhetta. Aiemmin olen käyttänyt Mannisen vastaavaa, mutta tuo uutuus kuulosti nopeamman valmistuksensa vuoksi houkuttelevalta. Aika tyyris tuollainen pieni pussi on verrattuna vanhaan, mutta kun kokeilla piti.
Valmistus on tosiaan nopea, jauhetta sheikkeriin, ravistus ja kippoon. Kippo viideksi minuutiksi jääkaappiin ja valmista on. Maku ei ole tuossa suklaassa mielestäni yhtä hyvä kuin Mannisen vanukkaassa, se ja koostumus on hyvinkin palkkarimainen. Ravintoaineita molemmissa on kutakuinkin saman verran.
Kyllä tuota nyt syö, mutta en kyllä taida tuon pussin jälkeen ostaa uutta, vaan pitäytyä vanhassa, se sentään maistuukin ihan oikealle vanukkaalle.

Aamukyykyt

1. Syväkyykky 1x9x30kg, 1x6x40kg, 1x3x50kg, 1x6x40kg, 1x9x30kg
2. Etukyykky 4x6x40kg
3. Etureisikone 4x6x60kg
4. Takareisikone 1x9x20kg, 1x6x25kg, 1x3x30kg, 1x6x25kg, 1x9x20kg
5. Pohkeet istuen 5x6x85kg


Olin kerrankin kunnolla ajoissa salilla, kello näytti 6.15, kun valloitin kyykkypaikan. Muutama muukin aamuvirkku oli paikalle eksynyt.
Syväkyykyt repi persausta kivasti, etukyykky ei enää ottanut ranteisiin, koska uudet rannetuet ja takareisikone on edelleen pahin viholliseni. Aika hyvä alku päivälle, siis.

Takareisikoneangstia feat. silmäpussit

Lounasta odotellessa ostin toiseksi aamupalaksi lähikaupan tee-se-itse -salaattia. Sisäinen hobittini oli tästä ylimääräisestä ruokailusta hyvinkin tyytyväinen.

Kebabraejuustomozzarellaauringonkukansiemenkurpitsansiemensalaatti ja päivän lööpit

Los penkkos y dippos y muchos nachos si señor, olé!

1. Penkki 1x9x27,5kg, 1x6x32,5kg, 1x3x37,5kg, 1x6x32,5kg, 1x9x27,5kg
2. Käsipainopenkki 3x6x12kg
3. Viparit sivuille 4x7x5kg
4. Viparit eteen 4x7x6kg
5. Kapea penkki 3x6x27,5kg
6. Dipit istuen, jalat penkillä 13+13+14+15

Tällä kertaa vaihdoin nuo dippimaksimit oleviksi vasta kapean penkin jälkeen, kun viimeksi lähti tehot penkissä dippien jälkeen. Nyt oli hyvä, vaikka tietty dippimäärät pienenivät.
Kulki ihajjees, normipenkkiin sain noihin kahteen lyhyempään sarjaan vähän lisää painoakin. Myös kapea penkki tuntui oikein buenolta, taidan ensi kerralla laittaa lisää rojua tankoon.

Ostin joku aika sitten uutta palkkaria kokeeksi, Brutalin mustikka-jogurttia. Se oli niin kauhean ällömakeaa, että yökkien sitä join. Tänään ajattelin huijata itseäni ja totuttaa makunystyräni siihen hiljalleen, ja laitoin sitä mitallisen normipalkkarini sekaan. Ensimmäinen huikka maistui itse asiassa ihan hyvältä, mutta loppu ei. Hirveiden puistatuksien siivittämänä sain juuri ja juuri palkkarin juotua loppuun, ja palkinnoksi sain etovan olon. Jee. Ehkä täytyy nyt vain uskollisesti pitäytyä tuossa vanhassa, mikä siis on Mannisen mustaherukan makuista Anabolic Overdrivea. Nam, kuin mehua joisi.

Iltapalaksi on tänään uuninachoja jauhelihan, papujen, salsan ja liioittelujuuston kanssa, ah! Kauheasti teki mieli myös halloumia paholaisen hillolla, joten piti tehdä myös alkupalat.

Ay caramba! Por favor!

Isänpäivä ja kuvatulva!

Tänään vietettiin hyvin koiramaista ja isämäistä sunnuntaita, eikä puntti-irmailtu ollenkaan.
Aamu ja aamupäivä kuluivat joutuisasti koiranäyttelyssä turistina, ja iltapäivällä sitten vierailin vahempieni luona itse tekemäni isänpäiväkakun kanssa. Olin bongannut Valion sivuilta hirveän herkullisen näköisen rahkakakun ohjeen, ja pakkohan sitä oli kokeilla. Ei onnistunut ihan niinkuin piti, mutta hyvää oli, kelpasi päivänsankarillekin!

Itte tein!

Otettiin myös nuoremman koirapojan kanssa pikku päikkärit, koska oli juuri sopiva tunnin rakonen ilman mitään aktiviteettia. Koirapoikaa kovasti hämmästytti, kun iipponen ruudulla näkyi liikettä minun irvistellessä taustalla. Siksi hyvin intensiivinen tuijotus suoraan kameraan.

Omistajan hieno Jabba the Hut -imitaatio

                       Koirapoika oli myös hyvin onnellinen, kun sai luvan tulla mamman viereen.

Koiranäyttelystä heräteostelin koirapojille uudet ruokakupit, pari lelua, vilkkuvalot pantoihin sekä juoksuvyön, jota pitää päästä pian kokeilemaan.
Käytiin illansuussa reilun tunnin lenkillä marraskuisessa vesisateessa, ja testattiin samalla uusia vilkkuvaloja. Toinen kesti sitten melkein koko lenkin verran, ennenkuin uuvahti. Hyvin sijoitettu viisi euroa, siis.

 Nauratti kovasti lenkiltä tullessa, kun tuon nuoremman koirapojan mielestä kuratassujen pyyhkiminen on äärettömän hauska painileikki. Ei tarvitse kuin vähän hipaista pyyhkeellä, niin se heittää selälleen. Pyyhi siinä sitten.

 

Jaa minä vai?

Huomenna penkkipäivä, jee!

Laiskan bloggaajan tuplapostaus

Jäi sitten postaamatta jalkapäivän kuulumiset, niin tällä kertaa tulee tuplaten asiaa.

1. Syväkyykky (tällä kertaa smithissä, kyykkypaikka varattu) 1x9x10kg, 1x6x20kg, 1x3x30kg, 1x6x20kg, 1x9x10kg
2. Etukyykky 4x6x30kg
3. Etureisikone 4x6x55kg
4. Takareisikone 1x9x25kg, 1x6x30kg, 1x3x30kg, 1x6x25kg, 1x9x20kg
5. Pohkeet istuen 5x6x85kg

Tuo jalkapäivä oli mennyt jo ihan aamusta alkaen ihan persiilleen, ja huono tuuri jatkui salillakin. Molemmat kyykkypaikat oli varattu saapuessani, ja päätin tehdä sitten pelkkiä vatsoja koko treenin verran. Jossain vaiheessa onneksi smithi vapautui, niin tein sitten syväkyykyt siinä. En ole hirveästi tehnyt syvä- tai etukyykkyä, joten painoja piti vähän kokeilla. Etukyykyn painot oli juuri sopivat tekniikan hakemiseen, mutta sain kyllä silti tuntumaa oikein mainiosti. Ranteet oli vähän kovilla, pitänee käydä ostamassa rannetuet, josko helpottaisi. Takareisikoneen kanssa meinasi taas perinteisesti itku päästä, enkä millään saanut lisää painoja tuohon 1x3 -sarjaan, ja se harmitti.
Näin jälkikäteen postattuna voin kyllä kertoa, että oli jalat aika kauhean kipeät heti seuraavana päivänä, varsinkin tuolta heti persiin alta. Huh.

Tänään sitten oli vuorossa selkää, haukkareita ja kyynärvarsia.

1. Mave 1x9x50kg, 1x6x60kg, 1x3x80kg (!!), 1x1x90kg (!!!), 1x3x80kg, 1x6x60kg
2. Selän rullaukset lisäpainolla 3x12x10kg
3. Alatalja 3x8x45,5kg
4. Ylätalja 3x8x36kg
5. Hauikset taljassa 6x6x32kg
6. Hauikset taljassa narulla peukalot ylöspäin 4x6x32kg

Huh, tuota mavea! Tuo ysi ja kutonen nousi niin helpon oloisesti, että tovin mietin, uskallanko laittaa kolmoseen sen edellisen ykkösennätyspainoni vai en. Se tosiaan silloin pari viikkoa sitten nousi vasta aika monennella yrittämällä ja ihan puhtaalla raivolla. Laitoin kuitenkin ja vedin syvään henkeä. Kolme kertaa se nousi, vaikka tekikin mieli karjua. Tai edes piipittää. Riemuissani lykkäsin sitten vielä vitoset päihin, ja eräs kanssatreenaaja kommentoikin, että vieläkö meinasit. No vielä! Saatana! Pelotti kyllä himpan verran, että näinköhän tässä vain nolaa itsensä, mutta nousi se yhdeksänkymmentäkin sitten. Hädin tuskin, mutta nousi kuitenkin. Ah, onnea! Oli niin hyvä fiilis, että lopputreeni menikin kuin pilvissä leijaillen.

Tottakai piti myös vähän kuvailla taidokkaasti itse peilin kautta, kun huomasin selässäni olevat oudot patit.

Bonuksena vammainen kuvausasento!

Illan ohjelmana kauhea kasa ruokaa ja sitten töihin heilumaan. En kyllä varmaankaan pysty kumartumaan koko vuoron aikana, mutta saa joku muu ojennella asioita alakaapeista sitten.

Ärsytystiistai

Äh, onpas tämä viikko alkanut ihan miten sattuu. Vapaapäivistä huolimatta kaikki on mennyt enemmän tai vähemmän iloisesti vituilleen (pardon my french), ja mieliala on sen mukainen. Aloitin eilen uudella saliohjelmalla yli viikon salittomuuden jälkeen. Salilla oli liikaa porukkaa, painot oli ihan hakusessa ja kaiken liäksi sain kuulla tehneeni vipareita tähän asti ihan päin honkia. Jeejee, mahtifiilis. Onneksi sentään sain penkkitreenin tuntumaan ihan urakalla, ja tänään on kyllä tissit kipeänä. Näillä mentiin eilen:

1. Penkki 1x9x27,5kg, 1x6x30kg, 1x3x35kg, 1x6x30kg, 1x9x27,5kg
2. Käsipainopenkki 3x6x12kg
3. Viparit sivulle 4x7x4kg
4. Viparit eteen 4x7x6kg
5. Dipit istuen jalat penkillä 20+10+12+14
6. Kapea penkki 2x5x30kg + 1x5x27,5kg

Kapeassa penkissä olisi pitänyt olla 3x6 -sarja, mutta jokaisessa jäi tuohon viidenteen. Teen ensi kerraksi sellaisen muutoksen, että teen nuo dipit vasta kapean penkin jälkeen, niin jaksaakin vielä jotain.
Aiemmat penkkisarjat on olleet paljon lyhyempiä, joten vaikka painot oli vielä aika pienet, niin ihan jo toistojen suuri määrä veti kyllä lihakset juntturaan. Hyvä vaan, tietääpähän tehneensä. Ensi kerralla sitten lisää rautaa tankoon.

Taisin juuri edellisessä postauksessani mainita, kuinka olen päässyt syömisen makuun. No, itku pitkästä ilosta, nyt on taas ongelmia. Ei vaan maistu. Tuntuu, ettei ole oikein missään vaiheessa edes nälkä, ja sitten, kun jotain syö, alkaa etomaan. Varsinkin rahka etoo melkein joka purkin kohdalla. Väkisin olen kyllä aamurahkani syönyt, se päivän toinen rahka vaan on vähän liian usein jäänyt syömättä.

Blogin aiheen ulkopuolelta on nyt ihan pakko märmättää, kun pilasin tänään ihan itse oman päiväni sillä, että muistin ajotuntini ajan väärin. (Kyllä, olen autokoulussa, sillä en ole tähän ikään mennessä saanut aiemmin sitä aikaiseksi). Olin ihan siinä uskossa, että se on klo 11.00, ja tuossa kymmenen maissa joku pieni ääni takaraivossani sipisi, että tarkista nyt kuitenkin. No kymmeneltähän se olisi ollut, enkä olisi enää millään paikalle kerennyt. Nolona soittoa autokoululle, että nyt kävi näin. Vihaan myöhästymistä yli kaiken, joten nyt jurppii ihan urakalla. Rangaistukseksi päätin alkaa heti puhelun jälkeen raivosiivoamaan ja -pyykkäämään, ja kohta alkaa olla valmista. Pidän tällaisen pienen luovan tauon ennen salille lähtöä ja puran kiukkuani vielä näin virtuaalisesti.

Tänään olisi vuorossa jalkatreeniä. Uutena liikkeenä tässä ohjelmassa on etukyykky, mitä en ole koskaan aiemmin tehnyt. Toivottavasti salilla ei ole tänään ruuhkaa, niin saa rauhassa treenata.

En laita edes kuvia, kun ärsyttää niin paljon. Nih.

Enkkapäivä! Ykkösiä ja pari kakkostakin.

Noniin, neljän päivän syöpöttelyn jälkeen pääsin vihdoin kokeilemaan niitä ykkösiä ja maksimivoimaa.
Ensimmäinen koetukseni oli jo pukuhuoneessa, nimittäin vaaka. Kilo oli näköjään tullut neljässä päivässä lisää massaa, aika hullulta kyllä tuntuu.

Kunnon lämmittelyiden jälkeen suuntasin ensin smith-tangolle. Tankoon päätyi vihoinviimein 70kg, jolla sain nostettua kaksi. Syväkyykyssä oli painoa niskassa 50kg, toistoja siinäkin kaksi.
Sen jälkeen penkki, jossa kapealla otteella 1x40, leveällä 2x35kg.
Mavessa maksimit olivat 1x80kg.

Tuo smith-kyykky on minulle siitä ongelmallinen, koska taso, millä tankoa pidän, on just sen verran korkealla, että minun pitää vähän varvistaa saadakseni tangon alas. Siitä alemmaskaan en viitsi laittaa, se on vielä tyhmemmällä kohdalla sitten. Ja vielä en uskalla vapaalla tangolla tehdä tuon polven vuoksi. Odotetaan nyt ensin kaikki lähiaikojen tärkeät kisat alta pois, niin katsotaan sitten sitä vapaalla kyykkämistä. Muuten meni kyllä ihan hyvin.
Penkissä kokeilin ihan ensin kapealla otteella 30kg, ja se tuntui ihan hurjan helpolta. Varmistaja laittoi sitten heti perään kympin kiekot päihin, että tuosta nosta. Nousihan se, vaikka tutisuttikin. Leveällä otteella en sitten enää sitä neljääkymppiä saanut nousemaan, niin laitettiin vitoset ja kaksipuolikkaat. Niillä nousikin sitten kaksi, joten olisi kyllä ehkä näin jälkikäteen ajateltuna pitänyt yrittää vielä kerran sitä neljää. Hyvä suoritus kuitenkin siihen nähden, että vielä kolme kuukautta sitten sain ylös pelkän tangon sarjoilla 5x5.
Yllätyin eniten tuosta mavesta, sillä oletin sen olevan suhteessa huonoin, koska en ole sitä tehnyt kovinkaan pitkään. Nostin painoja pikkuhiljaa ylöspäin, sillä pelkäsin mutkaselkäni puolesta hieman. Kokonaisuudessaan tein 5x50kg, 2x70kg, 1x70kg ja sitten se 1x80kg. Tuo 80kg meni vasta toisella yrittämällä, eka nosto meni ihan kekuralleen. Yritin muutaman kerran nykiä sitä uudelleen ylös, mutta eihän sen noussut. Raivolla koetin hetken päästä uudestaan, ja väkisin väänsin sen yhden. Varmistajan mukaan vieläpä puhtaasti, jeij!

Kaikenkaikkiaan ihan mukavaa treenivaihtelua, pitää ottaa tavoitteeksi kokeilla noita aina tasaisin väliajoin, niin näkee kehitystä ihan konkreettisesti.
Varmistaja muuten ällisteli jalkojani, ovat kuulemma kaksinkertaiset siihen verrattuna, mitä hän on viimeksi nähnyt. Haha, tuntuu hassulta saada tuollaisia kehuja.

On kyllä jaksaminen ihan toista luokkaa, kun oikeasti syö. Miksen ole keksinyt tätä aiemmin ja väen vängällä halunnut pysyä siellä pienessä painosarjassa? Tällä viikolla olen jopa päässyt siihen pisteeseen, että voin syödä ilman näläntunnettakin. Aiemmin tuli syötyä vain silloin, kun nälätti, nyt syön melkeinpä kellon ja tekemisten mukaan, vaikkei olisi nälkäkään. Kuinka vapauttavaa.

Niin.

Reippaussunnuntai

1. Penkki 4x12x27,5kg
2. Käsipainopenkki 4x12x10kg
    Viparit sivulle 5x12x8kg
3. Ranskalaiset punnerrukset mutkatangolla 4x8x7,5kg (+tanko)
4. Ojentajat taljassa narulla 3x8x32kg
5. Hauikset taljassa tangolla 3x15x20,5kg + 1x15x22,5kg
    Hauikset yhtäaikaa käsipainoilla 3x9x8kg


Jeejeejee, sain haukkareihin lisää painoa, jee! Ja penkkikin meni nyt kaikki neljä sarjaa tuolla painolla. Hyvä mieli ihmisellä. Oli alunperin tarkoitus kokeilla lisätä noihin haukkareihin molempiin painoa heti alkuunsa, mutta ajattelin ottaa sellaisen varovaisen lähdön ja tehdä vain toisen sarjaparista isommilla painoilla. Sitten tuli sellainen itsetunnon puuska, että lisäsin toiseenkin tuon viimeisen yksittäisen sarjan ajaksi. Ensi kerralla se on sitten tehtävä molemmat noilla uusilla painoilla kokonaan. Jaiks.

Kävin ennen salille menoa myös tyttötreeneissä painiskelemassa, teemana oli Idan leiriltä tutut spider guard -tekniikat. Loppusparrit jätin väliin, koska treeneissä oli mukana kaksi tyttöä, jotka ovat vielä peruskurssilla, enkä uskalla tuon polven kanssa painia kenenkään sellaisen kanssa, joka ei vielä ihan tarkkaan tiedä, mitä on tekemässä. Heiluttelin vähän kahvakuulia sillä välin. Treenien aikaan tuli myös uutisia Lontoosta, jossa kaksi clubin tyttöä on kisaamassa No Gi European Open -kisoissa. Toinen sai omasta sarjastaan kultaa ja avoimesta pronssia, ja toinen omasta sarjastaan pronssia. Mahtavaa, tytöt!
No-Gi on siis lukkopainia, jota kisataan BJJ:n säännöillä. On mielestäni niin outoa venkoilua, etten ole asiaan sen kummemmin perehtynyt. Rash guardin väri ainakin määräytyy BJJ:n vyöarvon mukaan. Pyh.

Meinasin pitää tässä pari syöpöttelypäivää ja sitten kokeilla ihan vain huvikseen sellaista ykkösmaksimipäivää. Haluan kokeilla, kuinka paljon nousee penkistä, mavesta ja kyykystä ykkösillä. Penkkiin tosin pitää ottaa joku kaveri mukaan, ilman varmistajaa en sitä uskalla lähteä kokeilemaan.
Ja haluan päästä kehumaan ykkösilläni. Tottakai.

                        Olin tänään myös ihanan vaatimaton ja kuvasin omaa hauistani. Tadaa!

Ps.

Onko teillä koskaan muuten sellainen tunne, että joku nauraa teille selkänne takana salilla?

Voi koipi!

1. Smith-kyykky 3x12x40kg
2. Leveä käsipainokyykky 3x12x22kg
3. Prässi 3x12x75kg
    Syväkyykky omalla painolla 3x12
4. Etureisikone 4x10x40kg
    Takareisikone 4x10x25kg
5. Pohkeet istuen 4x12x65kg

Mikähän näissä jalkapäivissä oikein on, kun ei vaan lähe? Lämmitellessä alkoi pistämään tuohon kipeään polveen, ja hetken kokeilujen jälkeen harkitsin jo treenin keskeyttämistä. Ilmeisesti lämmöt oli vaan jotenkin viturallaan, kun hetken perästä kipu lakkasi. Onneksi. Pieleen meni myös heti ekat liikket, sillä oikeastihan niiden olisi pitänyt olla superina. Muistin tämän vasta viimeisen kyykkysarjan kohdalla.

Tyhjä sali kello 21.45

Olin muuten ekaa kertaa salilla myöhään illalla, oli hirmu vinkeää, kun jäin jossain vaiheessa yksinäni huhkimaan. Teki mieli laulaa. En laulanut.
Muuten treeni meni samaa rataa kuin jalkatreenit ennenkin. Ärsytti ja vitutti. Sentäs arkkiviholliseni takareisikone oli tänään minulle myötämielinen, ei irvistyttänyt niin pahasti kuin aiemmin. Kostoksi tein vartin verran erilaisia vatsoja treenin päätteeksi.

Piti muuten tällä viikolla taas kerran lopettaa kreatiinivalmisteiden käyttö, siitä ei nyt vaan tule mitään. Iho reagoi heti ihanaisillä teininäpyillä. Tällä yrityksellä kesti 4 päivää, ennenkuin ekat näpyt ilmestyivät, joten ehkä se nyt vaan pitää uskoa, että palkkarilla pitää minun menemän. Ei muita lisäravinteita. Treeni muutenkin kyllä aiheuttaa minulle näppyjä tuonne silmien seudulle, ei kenelläkään olisi mitään vinkkiä, mitä niille voisi tehdä?

Alkuillasta käytiin koirapoikien kanssa kävelyllä, tunti siihen meni ja matkaksi Sports Tracker kertoi vajaa 6km.

Tää on mun kaupunki!

Karvapyllytkin näkyy pimiässä!

Lenkkeiltiin me, ihan oikeasti!

(Huomatkaa hyvittelyni viime postauksen kuvapuutteesta.)

Vapaapäiväselkäpäiväsyöpöttelypäivä

1. Mave 5x12x50kg
2. Ylätalja eteen 4x10x36kg
3. Alatalja 4x8x41kg

Selkää olen tehnyt kaikenkaikkiaan suhteellisen vähän, enkä oikein ole siitä vieläkään päässyt jyvälle. Mavessa pitää keskittyä ihan hirveästi, että saan liikeradan oikein, kun tuo alaselän mutka kun meinaa koko ajan vääntää ruotoa ihan kieroon. Tai no, kierompaan kuin normaalisti. Minullahan on tuolla alaselän nikamissa (en nyt just muista tarkalleen, missä siellä) aika paha skolioosi, kun kaksi nikamaa ovat kääntyneet ulospäin ja vielä kierteelle siihen lisäksi. Paini on tuolle vammaselälle tehnyt hyvää, kun saa pidettyä syvät keskivartalon lihakset kunnossa.
Mutta kaikesta huolimatta sain kuitenkin tänään laitettua maveen lisää painoja, viimeksi tein 40kg:lla.
Tuon jumpan lisäksi tein vielä erinäisiä coresta opeteltuja keskivartaloliikkeitä sekä muutaman lankkupidon. Tarkoitus oli mennä tänään vielä illalla coreen, mutta kun kauppareissu venähti sen verran pitkäksi, niin en kyllä millään kerkeä.
Lautaselle päätyy tänään ohraa ja aura-kanakastiketta, omnom. Vapaapäivän luksusta, kun saa rytmittää tekemisensä ja syömisensä just niinkuin huvittaa.
Huomenna on myös vapaapäivä, ja meinasin käydä tekemässä jalat. Hyvin kerkeää siis tämän viikon aikana käymään tuon ohjelman läpi kahdesti, ja sunnuntaina vielä painimaankin. Huomennakin tosin olisi iltapäiväpainit, jos innostun ihan urakalla. Tänä iltana mennään kuitenkin koirapoikien kanssa iltakävelylle raikkaaseen ja sateiseen syysilmaan.
Nyt ei tipu kuvia, koettakaa kestää.

Voisiko jo kohta olla aamuvuoroja?

Ärsytykset heti tähän alkuun. Ärsyttää, kun on ollut jo ihan liian monta iltavuoroa putkeen, ja siitä syystä treenaamiset ja syömiset kärsivät. Olen niin rutiinieni orja, että helpoin päivä on, kun herään aamulla viiden jälkeen, seiskaksi salille tekemään aamupuntti ja siitä töihin klo 9-17. Hyvin saa rytmitettyä syömisetkin, ja illalla voi vielä vaikka mennä painimaan tai tehdä jotain muuta. Jos taas -kuten tänään ja aivan liian monena päivänä ennen tätä- menen töihin klo 17 tai 19, menee se päiväsaikaan kotona vietetty aika lähinnä nenänkaivuuseen ja käkäilyyn. Purn purn, tahdon aamuvuoroja!

Onneksi tänään oli sentään vuorossa lempparini, eli yläkroppapäivä!

1. Penkki 3x12x25kg + 1x12x27,5kg
2. Käsipainopenkki 2x12x9kg + 2x12x10kg
Viparit 5x12x8kg
3. Ranskalaiset punnerrukset mutkatangolla 4x8x7,5kg (+tanko)
4. Ojentajat taljassa narulla 3x8x32kg
5. Hauikset taljassa suoralla tangolla 4x15x20,5kg
Hauikset käsipainoilla yhtäaikaa 3x9x7kg

Näissäkin liikepareja ovat 2. ja 5.
Tänään sain pitkästä aikaa lisää painoa penkkiin, mikä on junnannut jo jonkin aikaa paikoillaan. En kyllä ole kokeillut lyhyemmillä sarjoillakaan, ei sen puoleen. Ei ole muuten mitään hajua, paljonko tuo mutkatanko painaa?
Nuo hauisliikkeet onkin sitten ihanan kamalia. Olen niitä tehdessä varsinainen ihmisdildo, kun tärisyttää ihan vietävästi. Kaulassakin pullistuu suonet kuvaukseen sopivaksi.
Hyvään pumppiinkin treeni vetää, oli ihan pakko ottaa viime viikolla vertailukuvia, kun ero on ihan selkeä. Tässä käsvars jalkapäivänä treenin jälkeen:

ps. Huomatkaa jäätävä ghettobooty!

Ja vertailuksi sama hanska yläkroppapäivänä treenin jälkeen:

Ei tuossa nyt vielä hirveästi kehuttavaa noin niinkuin muuten ole, mutta jotain siellä selkeästi tapahtuu, ja se on pääasia. Jos ensi kesänä kehtaisi hihattomassa kulkea, niin olis kiva.
Ja joo, treenaan pipo päässä, ihan käytännön syistä. Ehkä vähän esteettisistäkin syistä, kun tukka on yleensä ihan miten sattuu treeneihin mennessä. Kuitenkin joku sille hihittelee, kyllä mä teidät tiedän.

Kirjoitan tätä taas töissä, eväänä on kanasalaattia, rahkaa ja täysjyväcroissantteja. Päätin tuossa loppukesästä (yhdessä vaa'an kanssa), että siirryn suosiolla paineissa yhtä painoluokkaa ylemmäs, syöminen on kuitenkin sen verran mukavaa puuhaa. Painohan oli mulla vielä silloin viime joulukuussa 55,5kg, ja nyt se pyörii 63 ja 64kg välillä. Tähän on tultu pelkästään puntilla ja hyvällä ruualla, ja hankala tästä on enää sinne 56 kg tietämille pudottaa. Eipähän tarvitse enää stressailla painonvedosta ennen kisoja, vaan voi olla hyvinsyöneenä ja energisenä myös kisakaudella. Paljon mukavampaa.

Kuristuksia ja kyykkäilyjä

Tänään oli oikein tehopäivä, tyttötreeneistä puntin kautta töihin. Päivitän tätä itse asiassa tällä hetkellä töistä käsin ja kokeilen samalla mobiiliversiota Bloggerista. Katsotaan, kuin akan käy.

Tyttötreenien aihe oli half guard päältä ja Ezekiel-kuristus. Ezekiel, my dear enemy, we meet again. Viime vuoden SM-kisat päättyivät osaltani Ezekieliin, ja olenkin vihannut sitä siitä lähtien.
Treenit oli vähän vaisut, kun meitä oli paikalla huimat neljä. Polvivammasia oli kaksi, joten loppusparrien sijaan teimme kuntopiirin.

Paineista huitelin suoraan samoilla lämmöillä salille tekemään jalkatreenin.

1. Smith-kyykky 1x12x30kg + 2x12x40kg
Leveä käsipainokyykky 3x12x20kg

2. Prässi 3x12x75kg
Syväkyykyt omalla painolla 3x12

3. Etureisikone 4x10x40kg
Takareisikone 4x10x25kg

4. Pohkeet istuen 4x12x65kg

Jalkapäivä on ihan ehdoton inhokki, en tykkää siitä yhtään. Pohkeita lukuunottamatta kaikki tehdään pareittain supersarjoina, ja irvistelyt on taattu.
Viime viikolla ei oikein kulkenut, oli mennyt edellinen päivä vähän huonoilla syömisillä, sillä oli varmasti aika iso merkitys. Tänään kulki vähän paremmin.
Kyykyt teen smithissä siksi, että en uskalla tämän vammapolven kanssa vielä tangolla kyykkiä.

Sunnuntai-illat on onneksi rauhallisia töissä, niin voi keskittyä syömiseen.

Muutoksia vuoden jälkeen

Ajattelin herätellä tämän vanhan blogini henkiin, ja tehdä pieniä muutoksia.
Alunperin tarkoitukseni oli poistaa nuo vanhat tekstit ja aloittaa kokonaan uudelta pohjalta, mutta en sitten raaskinut niitä lähettää kylmään bittiavaruuteen, joten jääköön tuonne sitten, kaikkien nähtäville.
Sen verran niihin palaan kertoakseni, että hävisin tuon matsin sitten loppujen lopuksi aivan ekan erän lopulla takakuristuksella, ja se harmitti niin saatanasti. En aio linkata YouTubesta löytyvää videota siitä, sen verran se vieläkin kaiken tämän ajan jälkeenkin harmittaa.

Vuoden aikana on kerennyt tapahtua vähän kaikennäköistä. Yritän tehdä sellaisen näppärän tiivistelmän, mutta koska olen jaarittelun mestari, tämä voi vähän venähtää.

Tammikuun lopulla oli Brasilian jujutsun EM-kisat Lissabonissa, ja osallistuin sinne vähän maani myyneenä ja oikeastaan vain talviloman vuoksi. Pääsisipähän samalla reissuun.
Meitä lähti Jyväskylästä 6 tyttöä, ja aikomuksena oli viettää Lissabonissa lähes viikko kisaten, kaupunkiin tutustuen ja rentoutuen.
EM-kisat alkoivat torstaina valkovöisten osalta, ja meitä oli silloin tatamilla 3. Itse osallistuin -58,5kg sarjaan, ja hieman kyllä jännitti, meneekö paino yli. No ei mennyt, vaan puku päällä painoin muistaakseni 58,3kg. Tarkka tyttö.
Eka vastustajani oli tyttö, joka veti minut heti alussa guardiin ja yritti pahalainen vielä triangelilla kuristaa. Olin onneksi saanut toisenkin käden väliin, ja mimmi vain puristi autistisesti hapottaen itsensä piippuun. Paketti oli kyllä niin napakasti kasassa, että en voinut oikein mitään siinä tehdä kuin näyttää aktiiviselta ja odottaa, että mimmi tajuaa tekevänsä turhaa työtä.
Lopulta sain triangelin purettua, pääsin jaloista ohitse ja vieläpä kipusin mounttiin. Yritin siinä riemussani jotain räkäisiä lopetuksia, mutta ei siitä oikein mitään tullut. Mimmi kuitenkin oli sen verran lukossa, että meni kääntymään mahalleen, joten toiset 4 pistettä selkäkontrollista. Sieltä yritin vielä kaivaa RNCtä kiinni, mutta aika loppui kesken. Elämäni ensimmäinen voitto BJJssä (!) mukavasti 11-0.

Seuraavassa matsissa sain vastaani pienen ranskattaren, joka oli kovinkin sähäkkä. Tämäkin matsi alkoi vihulaisen guardiin vedolla, mutta jouduin vielä sweepatuksikin. Kovasti se yritti minua lopetella, mutta sain onneksi puolustettua. Paremmalleni hävisin, mutta onneksi pisteillä, niin ei ollut nolo loppu. Tämä kyseinen vastustaja vei sitten meidän sarjamme, ja esitti kyllä erittäin vakuuttavaa painia. Myöhemmin kävi ilmi, että tyttö olikin juniori, ja vihreällä vyöllä. Tämä tarkoittaa siis sitä, että heti, kun hän täyttää 16 (!), saa hän suoraan sinisen vyön. Ei siis ihme, että oli aika kova mimmi.

Kotiin viemisinä siis pronssi ja levein hymy ikinä!
Kaikenkaikkiaan saatiin tällä tyttökuusikollamme haalittua kolme pronssia ja yksi kulta, joten ei lainkaan huono. Saatiinpa samalla näpäytettyä kotiin jääneitä poikia, jotka kateudesta vihreinä hipelöivät mitaleitamme vietyämme ne salille nähtäviksi. Mitäs eivät lähteneet.

Arvokisamitalin tuoman käsittämättömän egobuustin innostamana päätin ottaa maaliskuussa seuraavan vaparimatsinikin. Suuntimena siis seuraavaksi MMA Bash. Treenasin ennennäkemättömällä innolla, kunnes eräänä synkkänä ja myrskyisenä yönä (tai no, eräänä maanantai-iltana) tapahtui kauheita. Väänsimme treenikaverin kanssa vielä loppusparreja valmentajani valvovan silmän alla. Olimme rytistelemässä seinää pitkin alas, kun jotenkin oikea jalkani jäi väännyksiin kaverin alle, kun olin menossa itse aivan eri suuntaan. Polvessa tuntui kauhea, vihlova kipu, ja huusin muistaakseni kaikki tuntemani kirosanat ääneen, taisin siinä samalla keksiä muutaman uudenkin. Kalpeaksi muuttunut valmentajani haki välittömästi pakastimesta jäitä, ja koipi nostettiin ylös. Puolisen tuntia ensiapua, ja kaikki tuntui olevan ihan ok, kotimatkallakin polvea enää vain pikkuisen tykytti.
Luulin kaiken hoituvan vain parin päivän levolla. Seuraavana yönä kuitenkin heräsin, kun joku ihan varmasti rassasi polvea moralla tai moottorisahalla. Nousin ylös mennäkseni hakemaan särkylääkettä, kun jalka lähti kokonaan alta. Itkua vääntäen Hammasta urheana purren konttasin yksijalkaisena lääkekaapille ja otin hevoskuurin Buranaa. Tokkuraisena nukahdin, ja aamulla polvi tuntui todella paksulta.
Varasin ajan yksityiselle ortopedille, ja tulos oli karu. Repeämä sivusiteessä, ei leikata, 3kk täyslepo. Lääkäri ohjeisti myös olemaan liukastumatta ulkona. Maaliskuussa. Jep.
Se oli siis hyvästi, MMA Bash ja hyvästi, paini koko kevään ajan. Ja taas harmitti niin saatanasti.

Kevät menikin sitten punttia vääntäessä. Hauiskääntöä, hauiskääntöä ja hauiskääntöä. Okei, tein minä ojentajiakin. Kesällä kävin pari kertaa painitreeneissä, mutta polvi tuntui vieläkin tykkäävän hieman huonoa, joten pidin sitten kesänkin taukoa. Silloin tein kyllä jo jalkojakin salilla, pikkuhiljaa ja pienillä painoilla. Voi sitä riemua, kun uskalsin ekan kerran kyykätä!
Eräs kehonrakennusta harrastanut kaveri on tehnyt minulle pari saliohjelmaa, joiden mukaan olen painoja heilutellut, tuloksiakin on alkanut tulemaan ja näkymään. Sain myös ihan uudenlaisen innostuksen saleiluun, kävisin siellä varmasti paljon useammin, jos vaan aika antaisi myöten.
Elokuussa tein paluun tatamille, ja kivaahan se oli. Nyt olen pari kuukautta käynyt pelkissä tyttötreeneissä, ja hyvin on lähtenyt rullaamaan. Ida Hanssonkin kävi hetki sitten vetämässä toisen leirinsä meillä, tällä kertaa selvisin vähemmillä mustelmilla.

Siinä taitaa olla pikakelauksella tämä kulunut vuosi. Tämän blogin tarkoitus on jatkossa siis olla jonkinlainen yhdistetty treenipäiväkirja puntteilulle ja painiskelulle. Kuviakin ajattelin laittaa!