Ohoh, onpas tämä blogi viettänyt hiljaiseloa pitkään. Jospa sitä nyt vähän päivittelisi, mitä treenielämääni kuuluu.
Treenimääräni on kasvanut aika huomattavasti, tällä hetkellä HeiaHeian mukaan mulla on tälle viikolle kasassa jo 11 tuntia treeniä, ja vielä on edessä sunnuntain 2 tunnin tyttöpainit. Tänään ja huomenna lauantaina pidän lepopäivät, sillä olen kohta menossa osteopaatin hoidettavaksi. Niskani ovat ottaneet vähän itseensä ja mm. viime viikonloppu meni siinä, etten saanut päätäni kääntymään lainkaan. Nyt ne ovat pysynyeet suht hyvinä, mutta mielummin hoidatan ne ajoissa kuntoon kuin odotan jotain pahempaa.
Paino on tullut taas vähän alemmas, se on tällä hetkellä jotain 57 ja 58 kilon väliltä. Tuo paino on kyllä mielenkiintoinen, se saattaa pysyä suurinpiirtein samana pari viikkoa ja sitten yhtäkkiä tulla kilon verran alas. En ymmärrä. Käyn vaa'alla aina samana päivänä ja vieläpä suurinpiirtein samaan aikaan.
Olen ottanut treeneihini mukaan nyt ns. seinän harjoittelemisen. Seinässä ajetaan kaveri "kehän laitaa" päin, eli tässä tapauksessa salin seinään. Tarkoituksena on päästä hallitsemaan tilannetta ja pitämään kaveri huonommassa asemassa jonkin aikaa ennen alasvientiä. Olen treenannut tätä erään seuramme ylempivöisen miehen kanssa, ja se on ollut kyllä rankkaa puuhaa. Meillä on kaiken lisäksi 40 kiloa painoeroa, joten luulisi sitten 56-kiloisen tytön kanssa nujuaminen vastaavassa tilanteessa hieman helpompaa. Toivottavasti ainakin. Eilisen aamuseinäilyn jälkeen kroppani oli niin väsynyt, ettei varmaan ole koskaan ollut. Kynä ei pysynyt kädessä ja päästä huippasi, mutta silti oli hyvä olo. Hyvin ainakin heräsi, kun oli clubilla jo aamuseitsemältä.
Matsiin on aikaa enää vajaa kaksi kuukautta, ja se on alkanut enemmän ja enemmän pyörimään mielessä. Järjestäjän (hän treenaa kanssani samassa seurassa, siis) mukaan ilmoittautuneita on jo viitisentoista, joten ihan hyvä tapahtuma on tulossa. Pitää pikkuhiljaa ruveta suunnittelemaan tarkempaa gameplania, pohja on jo valmiiksi kyllä mietitty omien vahvuuksieni mukaan. Vielä pitäisi tehdä se päätös, otanko matsin C-säännöillä vai otanko riskin ja valitsen säännöiksi C+. Näissä ei siis eroa ole muuten, kuin että C-säännöissä suojia on vähän enemmän. C+ -säännöillä on vain hanskat. Veikkaan kallistuvani noihin vähän turvallisempiin sääntöihin, sillä kyseessä on kuitenkin ensimmäinen vaparimatsini. Eräs seurakaveri sanoi aika osuvasti, että "kerkeää sitä myöhemminkin turpaansa ottaa".
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti