Tänään puntari näytti 59,5 - reilu kilo siis vähemmän kuin viikko sitten. Tätä tahtia ei ole hätäpäivää sen reilun neljän kilon kanssa, mikä pitäisi joulukuuhun mennessä lähteä.
Kävin heilumassa punttien kanssa ennen aamuvuoroa (heräsin jo viideltä aamulla - ennenkuulumatonta!), ja jostain syystä virtaa ja voimaa tuntui tuohon aikaan olevan kummallisen paljon. Heiluin sitten ihan urakalla, tänään oli vuorossa yläkroppa ja keskivartalo. Olen sen verta aamu-uninen ja hitaasti käynnistyvä, että puntti ennen aamuvuoroa töissä herättää juuri sopivasti, eikä tarvitse käyttää työaikaa siihen heräilyyn.
Kotiin tultua söin hieman kanasalaattia ja otin sellaiset 20 minuutin pienet nokkaunet, jonka jälkeen vihdoin ja viimein vedin uudenkarheat (laina)juoksukenkäni jalkaan, laitoin nuoremman koiran valjaisiin ja suuntasin Rantaraitille elämäni ensimmäiselle oikealle juoksulenkille. Alkumatka meni lähinnä koiran kanssa taistelemiseen, se kun on vähän kuumuvaa sorttia, ja otti kauheat kierrokset tästä uudesta touhusta. Matka oli jotakuinkin 5km, josta arviolta puolet meni juosten. Ilman koiraa juoksun osuus olisi ollut isompi, joten seuraavalla kerralla jätän suosiolla tuon kauhukakaran kotiin. tuntuu kieltämättä typerältä lenkittää itsensä ja koirat erikseen, mutta minkäs teet. Vanhempi on taas sellaista perässä vedettävää mallia, niin siitäkin olisi mukana vain haittaa.Yllättävän kivuttomasti kuitenkin itse juoksu sujui, vaikka ajattelin läkähtyväni heti alkumetreille. Korvia vähän paleli, järveltä puhalti ikävä syysviima. En kyllä näe lainkaan estettä sille, miksi en juoksemista jatkaisi.
Huomasin tänään, että minun ei oikeastaan edes tee mieli mitään herkkuja. Tämä on jo pieni ihme, koska aiemmin teki tiukkaa olla päiväkin ilman mitään pientä makeaa. Niin se vaan on, että kun syö monipuolisesti ja riittävän usein, niin makeannälänkin saa kuriin yllättävä helposti. Suklaa ja salmiakki ovat kuitenkin akilleen kantapääni, ja aionkin aina silloin tällöin niitä itselleni vähän sallia, pistetään mielenterveyden hoidon piikkiin ne.
Loppuillan voisi löhöillä television ääressä, huomenna ei tarvitsekaan kovin aikaisin nousta, kun työtkin alkaa vasta puoliltapäivin. Salilla meinasin huomennakin käydä ennen töitä, jalkajumppaa tiedossa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti